Hermittikrapu - Mer ellipsin salaperäinen ja hämmentävä asukas!

Hermittikrappu on ainutlaatuinen ja kiehtova olento, joka asuu meren pohjalla. Näihin pieniin, pehmeäkuorisiin rakoista tunnettuihin olentoihin on ihmishistoriasta asti liitetty mystiikkaa ja ihmeteltävyyttä, sillä ne kuljettavat mukanaan kuollutta simpukan tai oisterin kuorta suojanaan. Kenties olet nähnyt ne merivälineissä tai akvaarioissa; niiden hidasliikkeinen eteneminen ja erikoislaatuinen “koti” tekevät niistä mielenkiintoisia havainnoitavien.

Hermittikraput kuuluvat Crustacea-luokkaan, samoin kuin ravut, hummerit ja yöpikkujoukot. Kuitenkin hermittikrapun pehmeä kuori asettaa sen erilliseen asemaan: se tarvitsee ulkoista suojaa selviytyäkseen. Kun nuori hermittikrappu on itsellään riittävän vahva, se etsii tyhjää simpukan tai oisterin kuorta ja “muuttaa” siihen.

Hermittikrapun valintaprosessi uudeksi kodiksi on varsin tarkka: sen koko ja muoto on tärkeä, sillä hermittikrappu haluaa ehdottomasti sopivan suojan. Jos kuori alkaa tuntua liian ahtaalta kasvun myötä, hermittikrappu lähtee etsimään isompaa ja tilavampaa “kotia”.

Tässä vaiheessa alkaa herkullinen kilpailu: jos toinen hermittikrappu on jo valinnut sopivan kuoren, voi tapahtua varsin kiivasta kamppailua siitä. Hermittikrapun vahvin piirre ei ole sen pinni, vaan sen kyky irrottaa kilpailijan “kodista” raa’alla voimalla ja nopeuden avulla!

Hermittikrappu on yöeläin ja viihtyy syvissä vesissä, missä se etsii ravintonsa. Se syö pääasiassa kuolleita organismeja, levää ja bakteereja, joita se löytää merenpohjasta. Hermittikraput ovat myös opportunistisia syöjiä ja nappaavat mielellään matkalle sattuneita pieniä äyriäisiä tai matoja.

Hermittikrappu on tärkeä osa ekosysteemiä, sillä se auttaa hajotamaan kuolleita organismeja ja paloittelemaan eloperäistä ainesta takaisin ravintoketjuun. Lisäksi hermittikrapun “koti” toimii suojana muille pienille eläimille ja kasveille, jotka voivat hyötyä sen suojasta.

Hermittikrapujen elinaika vaihtelee lajista riippuen, mutta keskimäärin ne elävät 5-10 vuotta. Ne lisääntyvät parittelemalla, jonka jälkeen naaras munii satoja, joskus jopa tuhansia, pieniä toukkia. Toukat ujuvat planktonina merivirtojen mukana, kunnes ne kehittyvät nuoriksi hermittikrapuiksi ja etsivät ensimmäisen kotisaartenan.

Hermittikrapujen lajeja

Maailmassa on tuhansia eri hermittikrappulajeja, joista jokaisella on omat ainutlaatuiset ominaisuutensa. Joitakin yleisimpiä ja mielenkiintoisimpia lajeja ovat:

• Yhteinen meriviru: ( Pagurus bernhardus) Tämä laji on yleinen Pohjois-Atlantin rannikolla.
• Punainen hermittikrappu: ( Clibanarius erythropus) Tätä kaunista lajia löytyy lämpimistä vesistä, kuten Välimerestä ja Intian valtamerestä.

Hermittikraput ovat mielenkiintoisia ja kiehtovia olentoja, jotka osoittavat luonnon monimuotoisuutta ja sopeutumiskykyä. Seuraavalla kertaa kun näet yhden näistä pikkupötkön “kotimatkaansa” meren pohjassa tai akvaariossa, muista, että sen takana on paljon enemmän kuin tavallinen rapu!

Hermittikrappu - Kiinnostavia fakta:

| Ravinto: | Kuolleet organismit, levät, bakteerit ja joskus pienet äyriäiset tai madot. | | Lisääntyminen: | Naaras munii satoja tai tuhansia toukkia, jotka ujuvat planktonina merivirtojen mukana. | | Ekosysteemin merkitys: | Auttaa hajotamaan kuolleita organismeja ja paloittelemaan eloperäistä ainesta takaisin ravintoketjuun. |

Hermittikraput ovat ainutlaatuisia olentoja, jotka osoittavat luonnon ihmeellisiä sopeutumiksen kykyjä.